Hyväntekeväisyydelle on juuri nyt maailmanlaajuista tarvetta. Erilaiset katastrofit ja luonnonmullistukset koettelevat maailmaa ja sen asukkaita – niin ihmisiä kuin eläimiäkin. Kun maailma vasta selvisi Australian maastopalojen aiheuttamasta järkytyksestä, on koronavirus alkanut ravistella maailmaa siinä määrin, että myös Suomessa pohditaan valmiuslain käyttöönottoa. Viruksella pelätään olevan laajamittaisia taloudellisia seurauksia, jotka voivat lisätä köyhien perheiden kurimusta ja ajaa heikkoon taloudelliseen asemaan myös sellaisia perheitä, joissa ei aiemmin ole ollut taloudellisia vaikeuksia. Asiantuntijat pelkäävät maailmantalouden muuttuvan pysyvästi.
Omien vahvuuksien hyödyntäminen hyväntekeväisyydessä
Tällaisissa haastavissa tilanteissa monet joutuvat turvautumaan hyväntekeväisyyden apuun. Hyväntekeväisyyden ei tarvitse välttämättä olla rahaa, sillä tilanteiden tiukentuessa myös raha voi olla auttajillakin tiukoilla. Jos haluat tehdä hyväntekeväisyyttä, kannattaa hyödyntää omia vahvuuksia. Esimerkiksi näppärät käsityöharrastajat lähettivät Australian metsäpalojen uhreiksi joutuneille eläimille virkkaamiaan suojavaatteita ja onpa käsitöitä lähetetty lämmittämään myös kodittomia. Tämä onkin oivallinen esimerkki omien vahvuuksien hyödyntämisestä hyväntekeväisyydessä. Kerromme tämän artikkelin kahdessa seuraavassa kappaleessa, kuinka arkkitehtuurin kautta on mahdollista saada aikaan paljon hyvää!
Käsi kädessä Algeriassa
Algerian televisiossa näytetään mielenkiintoista ja hyvänmielistä tv-sarjaa, jonka arabiankielinen nimi vastaa käännöstä “Käsi kädessä”. Tässä ohjelmassa paikalliset toimijat toimivat käsi kädessä alueen köyhien hyväksi. Heidän kotinsa kunnostetaan tai heille rakennetaan kokonaan uusi koti, millä on suuri vaikutus perheen elämän kannalta. Elämänlaatu kohoaa huomattavasti, kun perheen ei enää tarvitse asua hökkelissä tai esimerkiksi sukulaisten nurkissa.
Käsi kädessä on kenties ottanut mallia amerikkalaisesta sarjasta, jossa rakennetaan hulppeita taloja vaikeassa elämäntilanteessa oleville perheille. Käsi kädessä ei kuitenkaan sorru rakentamaan liian hulppeita taloja, kuten amerikkalaisversiossa toisinaan tuntuu käyneen. Amerikkalaisversiota on kritisoitu jopa siitä, että jos köyhille perheille rakennetaan liian hulppea talo, eivät he kykene vastaamaan talon käyttökustannuksista. Algeriassa Käsi kädessä -ohjelmassa rakennetaan kaunista, mutta järkevää. Tässä ohjelmassa onkin otettu upeasti huomioon paikalliset olosuhteet!
Ohjelmassa ei oteta yrityslainaa talojen rakentamiseksi, vaan paikalliset toimijat lahjoittavat omia tuotteitaan ja työntekijät lahjoittavat oman työpanoksensa. Tällaista yhteisöllisyyttä ja me-henkeä toivoisi nähtävän nykyistä enemmän myös nykypäivän Suomessa! Yhteisöllisyydelle voikin taas tulla entistä suurempaa tarvetta myös länsimaissa kunhan korona on pyyhkinyt koko maailman yli.
Kouk Khleang Youth Center
Toinen oivallinen esimerkki siitä, kuinka köyhyyttä ja sen lieveilmiöitä on lähdetty hoitamaan arkkitehtuurin keinoin on Kouk Khleang Youth Center -projekti. Tässä projektissa avainasemassa on osallistava arkkitehtuuri, jonka kautta Kambodžassa on rakennettu lapsille ja nuorille soveltuvia koulutiloja. Lasten ja nuorten saadessa uusissa tiloissa koulutusta koko yhteisö hyötyy tästä ja sen elinolot paranevat. Lapsissa ja nuorissa on yhteisön tulevaisuus ja tähän tulevaisuuteen kannattaa panostaa.
Kun tilojen kohderyhmä saa olla mukana tilojen suunnittelussa, sitoutuvat he yleensä tiloihin ja niiden ylläpitämiseen tavallista vahvemmin. Lisäksi suomalaisen arkkitehdin voi olla vaikea korkeasta koulutuksestaan huolimatta nähdä tiloja kohtaan asetetut tarpeet silloin, kun tilat rakennetaan vieraassa kulttuurissa. Suomalainen arkkitehtuuri ei välttämättä sellaisenaan toimi esimerkiksi Kambodžassa, vaikkakin suomalaisesta arkkitehtuurista voi ottaa vinkkejä ja ideoita, joita sitten voidaan osallistavan toiminnan kautta sulauttaa paikalliseen kulttuuriin ja paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi. Osallistava arkkitehtuuri onkin opettavainen ja antoisa kokemus sen kaikille osapuolille!
