Arkkitehtuurin tyylisuunnat

Arkkitehtuurissa, niin kuin kaikessa taiteessa, on vuosien saatossa syntynyt erilaisia tyylisuuntia aikakaudesta riippuen. Erilaisia tyylisuuntia on yli kaksikymmentä, alkaen esihistoriallisesta arkkitehtuurista, johon kuuluu muun muassa kuuluisa Stonehenge. Suomen esihistorialliseen arkkitehtuuriin kuuluu puun ottaminen käyttöön rakennusmateriaalina. Seuraava hyvin tunnettu tyylisuunta on goottilainen arkkitehtuuri, joka sai alkunsa keskiajalla 1100-luvulla Ranskassa. Renessanssi taas sijoittuu 1400- ja 1600 -lukujen väliin ollen lähtöisin Kreikasta ja Italiasta. Näitä seurasivat barokko, rokokoo, uusklassismi ja funktionalismi muiden tyylisuuntien rinnalla, kunnes tultiin nykyaikaiseen modernismiin, joka sai alkunsa teollistumisen myötä 1900-luvun alussa. Tällä hetkellä eletään postmodernismin tyylisuuntaa, joka sai alkunsa 1970-luvulla Yhdysvalloissa.

Arkkitehtuuri ja muu taide

tyylisuuntaukset näkyvät kaikessa taiteessa, oli kyseessä sitten arkkitehtuuri, veistäminen tai maalaus. Arkkitehtuurin historia ulottuu aina esihistorialliselle aikakaudelle, ja vaikka taidetta on ollut olemassa aina luolamiesten kalliopiirrustuksista asti, ei tuota aikakautta juuri mainita puhuttaessa taiteen aikakausista ja tyylisuuntauksista. Taiteen tyylisuunnat alkavat näkyä enemmän 1700-luvun klassismista, rokokoosta ja romantiikan ajan taiteesta. 1700-luvun yksi kuuluisimmista taideteoksista on William Blaken Muinaiset päivät vuodelta 1794. 1800-luvulla taiteen tyylisuunnat suorastaan räjähtivät moneen eri suuntaan, kun naturalismi, realismi, impressionalismi ja symbolismi ynnä muut tyylisuunnat valloittivat taiteen tähtitaivaan. Carlos Schwaben teos, Kuolema ja haudankaivaja, on yksi tunnetuimmista symbolismin teoksista. Jos taiteen tyylisuunnat räjähtivät 1800-luvulla, 1900-luvulla ne lähtivät suorastaan käsistä.

Uusklassinen Helsingin tuomiokirkko

Yksi Suomen kuuluisimmista arkkitehtoonisista rakennuksista on Helsingin tuomiokirkko. Carl Ludvig Engelin suunnittelema, Senaatintorilla sijaitseva kirkko rakennettiin 1800-luvun puolivälissä. 1800-luvun alussa pientä Helsinkiä päätettiin laajentaa, ja uuteen asemakaavaan kuului uuden luterilaisen kirkon rakentaminen. Kirkko on pohjapiirrokseltaan kreikkalaisen tasavartisen ristin muotoinen. Pietarissa olevaa Kazarin katedraalia on pidetty tämän ratkaisun esikuvana. Kirkon ulkopuolella nähdään paljon uskonnollisia patsaita, jotka on kaikki tarkasti ja harkiten suunniteltu ja valittu. Kirkon sisätilat ovat kauniit ja puhtaan valkoiset, kuten kirkon ulkopuolikin. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että arkkitehtuuri ja muu taide kulkevat suurimmaksi osaksi käsi kädessä, vaikka muussa taiteessa onkin useampia tyylisuuntia kuin arkkitehtuurissa. Pääsuuntauksen ovat kuitenkin samat aina aikakaudesta riippuen.