Arkkitehtiopinnot

Suomalainen arkkitehtuuri on muodostunut maailmalla käsitteeksi. Se on syntynyt muutamien suomalaisten korkeatasoisten arkkitehtien kädenjälkiä ihastellessa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Suomalaiseen arkkitehtuuriin yhdistetään usein sulavalinjaisuus, käytännöllisyys, tyylikkyys ja eri rakennusmateriaalien käyttö yhdistettynä valon käyttöön. arkkitehdeilla on joskus valtaa vaikuttaa myös yhteiskunnallisiin asioihin, kuten ympäristötietoisuuden levittämiseen sekä esimerkiksi vaihtoehtoisten energiamuotojen käytön lisäämiseen. Tästä jälkimmäisestä toimii hyvänä esimerkkinä hankesuunnitelma, jossa Alvar Aallon vuonna 1962 suunnitteleman Finlandia-talon katolle tullaan asentamaan aurinkopaneeleja kattamaan talon omaa sähköenergian tuotantoa. Helsingissä Töölönlahden rannalla sijaitseva kokous- ja kongressikeskus saa samalla kansainvälistä lisäarvoa imagolleen ympäristöystävällisenä toimijana. Tämä sopii hyvin myös arkkitehti Alvar Aallon moderniin ajatuksiin rakentamisesta ja uuden tekniikan hyväksikäyttämisestä huomioiden samalla käyttäjät sekä heidän tarpeensa.arkkitehtiopinnot-2

Maastamme löytyy paljon huipputason arkkitehtuuria

Suomalaisen arkkitehtuurin esikuvia voidaan ihastella muuallakin kuin vain museoissa. Tosin Helsingin Munkkinimessä sijaitsevassa Alvar Aallon museossa voidaan huomata, kuinka valtavan monipuolinen tuotanto tällä modernin suomalaisen arkkitehtuurin esikuvalla oli. Alvar Aalto ei suunnitellut pelkästään rakennuksia, vaan hän myös muotoili niin huonekaluja kuin koriste- ja tarve-esineitä suunnittelemiinsa rakennuksiin yhdessä vaimonsa Aino Aallon kanssa. Helsingissä käydessä päästään näkemään myös toisen suomalaisen modernin arkkitehdin, Viljo Revellin suunnittelema Lasipalatsi. Viljo Revell suunnitteli Lasipalatsin läpimurtotyönään ollessaan vielä opiskelijana. Hänet tunnetaan niin ikään modernina arkkitehtinä, jonka suunnittelemat rakennukset olivat moderneja, mutta samaan aikaan erittäin käytännöllisiä. Hän muunmuassa suunnitteli rakennuksiinsa korkean kivijalan, jotta vesi ja kosteus eivät pääsisi tiivistymään rakenteisiin ja aiheuttamaan sitä kautta home- ja terveysongelmia. Muunmuassa näiden suomalaisten arkkitehtien ja suunnittelijoiden jalanjälkiin pohjautuva arkkitehtuurin maisteriohjelma tarjoaa monipuolista koulutusta. Maassamme on ollut pitkät perinteet yhdistää sekä käytännöllisyys, että kauneus samaan tuotteeseen, olipa kysymyksessä sitten kirveenvarsi tai jokin suurempi rakennushanke. Teknillisen korkeakoulun arkkitehti-opinnot tähtäävät juuri tähän; vastaamaan korkeatasoiselle arkkitehtuurille asetettuihin vaatimuksiin.

Maassamme toimii korkeatasoinen arkkitehtuurikoulutus

Keski-Suomessa ja Jyväskylässä on ilahduttavasti ymmärretty Alvar Aallon suunnittelemien lukuisten kohteiden ja rakennusten arvo myös matkailun näkökulmasta. Hänhän perusti toimiston Jyväskylään opiskeluidensa jälkeen. Siellä oleva Aalto-arkkitehtuuri kiinnostaa ihan omaa eritysjoukkoa, johon kuuluu sekä arkkitehtejä että taidehistorioitsijoita sekä ihan tavallisia ihmisiä ympäri maailman, kuten Japanista, Yhdysvalloista seka espanjaa puhuvista maista. Jotta nämä monella eri vuosikymmenellä rakennetut kohteet pysyisivät kunnossa, on niitä kunnostettava ja remontoitava. Näiden rakennusten kunnostaminen on haastavaa, sillä ne voivat olla korkeita ja Aalto suunnitteli harvoin suoraa seinää tai suoraa kulmaa. Näin ollen arkkitehdin työ voi olla joskus myös vaarallista. Yhtenä tällaisena juuri kunnostettuna kohteena voidaan mainita vuonna 1929 Alvar ja Aino Aallon suunnittelema Muuramen kirkko, joka on palautettu mahdollisimman tarkasti alkuperäisiin väreihinsä Museoviraston tarkkojen ohjeistusten mukaan. Voimakas väritys, jossa on ultramariinin sinistä, pompeijin punaista ja oranssia saattaa yllättää sellaisen kirkossa kävijän, joka ehti tottumaan 1970-luvulla tehdyn remontin aikaiseen värimaailmaan. Muuramen seurakunnan kirkkoherrakin on ollut erittäin tyytyväinen lopputulokseen ja käytettyihin väreihin ihan alttaritaulua myöten.